Lukijan Sanomat/ Savon Sanomat
"Kuopion kaupungilla on varaa juhlia vuosi, mutta sillä ei ole rahaa ostaa jalkapallomaaleja maaseutualueelle"
![Muuruvetiset kunnostivat kenttänsä itse. Maila Lonkila](https://6edf14f9f3.clvaw-cdnwnd.com/fcff0fc43b262121d2f502fb4a622e85/200000047-8bfab8bfac/kentt%C3%A4.jpeg?ph=6edf14f9f3)
Minna Pehkonen
16.11.2024 7:00
Kuopion kaupunki suunnittelee juhlavuottaan tavanomaista vuotta suuremmalla budjetilla (SS 11.11.).
Minun arvomaailmaani ei mahdu ajatus, että kaupungin varoja käytetään juhlatapahtumiin, kun toisaalla perustarpeet jäävät vaille rahoitusta. Kouluista, kyliensä ja lähiöidensä sydämistä, aiotaan leikata. Arvoihini peilaten en aio osallistua juhlallisuuksiin.
Luin vähän aikaa sitten kirjoituksen, jossa pohdittiin, pitääkö rakentaa marmorista, kun perusasiatkin riittävät. Tässä on vähän samanlainen tilanne: pitääkö juhlia prameasti koko pitkän vuoden ajan, kun voisi juhlia esimerkiksi vain juhlapäivänä?
Kuopiossa vallitsee sellainen ajattelu, että rahaa pannaan yhteen paikkaan ja toiseen paikkaan sitä ei riitäkään. Yksi esimerkki epätasapainosta on keskustan kehittäminen suurin kustannuksin, kun samaan aikaan Muuruveden koulun lapset eivät saa edes jalkapallomaaleja, koska ne ovat liian kalliita.
Muuruveden koulun lapset eivät saa edes jalkapallomaaleja.
Myös välituntiliikuntaan tarkoitetun kentän kunnostaminen oli liian kallista. Onneksi paikalliset kunnostivat sen talkoovoimin, eikä Kuopion kaupungilta kulunut siihen yhtään rahaa. Voi sitä lasten iloa ja riemua, mikä kentästä tuli valmistuttuaan, mutta ylläpidosta on noussut kysymyksiä. Onkohan sekin liian kallista?
Epätasapaino näkyy kaupunkialueellakin. Kuopion ainoa iso yleisurheilukenttä Väinölänniemellä on päässyt rapistumaan, vaikka sen kunnostaminen palvelisi niin kuntoilijoita kuin kilpaurheilijoitakin. Kuopio Steelers, kaupungin kolminkertainen suomenmestaruusjoukkue, käyttää kenttää aktiivisesti. Kentän nykytila on kaikkea muuta kuin mestaritason arvoinen.
Voisin kertoa lukuisia esimerkkejä epätasapuolisuudesta, mutta luultavammin sanomisesta ei ole hyötyä. Tuntuu, ettei siitä haluta kuulla vaan halutaan ajatella, että Kuopiossa toimitaan tasa-arvoisesti. Väärin on myös kertoa tunteistaan ja mielipiteistään. Tämähän teilataan armotta vastakkainasetteluksi, kuten on viime aikoina nähty.
Olisiko mahdollista siirtyä joko tai -ajattelusta sekä että -ajatteluun? Voisiko budjettia kohdentaa niin, että huomioidaan tasapuolisesti eri alueiden tarpeet?
Säästöt voisivat jopa kasvaa, jos ennaltaehkäiseviin palveluihin kohdistettaisiin lisää resursseja.
Usein investointeja perustellaan vetovoiman parantumisella. Olisi kuitenkin arvokasta muistaa, että kaupungin vetovoimaa voivat lisätä myös eri asuinalueiden elinvoimaisuus ja hyvinvointi. Maaseutuparlamentin ehdotuksen mukaisesti "luontokylät" voisivat houkutella uusia asukkaita maaseudulle ja kehittää siten Kuopion alueen houkuttelevuutta kokonaisvaltaisesti.
Minna Canthin sanoin: "Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?"
Kirjoittaja on muuruvetinen.
Juttu löytyy linkistä https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8068444
Lukijan Sanomat/ Savon Sanomat
"Jos pystymme vajaassa kahdessa viikossa tähän, pystymme varmasti paljon voimallisempaankin"
!["Lapset olivat mielenilmauksessa erityisen rohkeita. Toivottavasti rohkeus pitää omia puolia kasvoi tulevaisuutta varten", kirjoittaa Minna Pehkonen. JAAKKO HEISKANEN](https://6edf14f9f3.clvaw-cdnwnd.com/fcff0fc43b262121d2f502fb4a622e85/200000043-ec2ceec2d1/mielenilmaus2.jpeg?ph=6edf14f9f3)
Minna Pehkonen
29.5.2024 5:00
Olimme viime maanantaina Kuopion torilla ihmeen äärellä, mielenilmauksessa, jolla puolustettiin maaseutualueiden ja Kuopion lähialueiden lasten oikeuksia kuntapäätösten kylmässä maailmassa (SS 20.5.). Koko tilaisuus organisoitiin somesovelluksessa vajaassa kahdessa viikossa ja yli 50 hengen vapaaehtoisen voimin.
Satoja osallistujia vetänyt tilaisuus onnistui erinomaisesti. Kiitämme lämpimästi kaikkia, jotka omalla, vapaaehtoisella panoksellaan mahdollistivat tapahtuman onnistumisen. Kiitämme myös puheenvuoronsa esittäneitä valtuutettuja sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtajia vetoomustemme vastaanottamisesta.
Kiitoksia kaikille kuopiolaisille, jotka tulitte tapahtumaa seuraamaan. Erityiskiitos myös medialle. Te kaikki teitte historiallisesta päivästämme suuren ja merkityksellisen.
!["Lapsen ääni jää monesti kuuntelematta, mutta heitä koskevissa päätöksissä kuuleminen on tärkeää." JAAKKO HEISKANEN](https://6edf14f9f3.clvaw-cdnwnd.com/fcff0fc43b262121d2f502fb4a622e85/200000045-d0b93d0b96/mielenilmaus3.jpeg?ph=6edf14f9f3)
Merkityksellistä oli myös se, että lapset saapuivat rohkeasti kertomaan päättäjille mielipiteensä omiin kouluihin ja päiväkoteihin kohdistuvista leikkaussuunnitelmista. Lapsen ääni jää monesti kuuntelematta, mutta heitä koskevissa päätöksissä kuuleminen on tärkeää. Lapsilla on mielipiteitä, ja niitä on kunnioitettava.
Lapset olivat mielenilmauksessa erityisen rohkeita. Toivottavasti rohkeus pitää omia puolia kasvoi tulevaisuutta varten.
Kaupunginvaltuuston maanantaiset päätökset auttavat mutta myös takaavat sen, että työmme jatkuu. Jos pystymme vajaassa kahdessa viikossa tähän, pystymme varmasti paljon voimallisempaankin taataksemme lapsillemme heille kuuluvat oikeudet ja pitääksemme lähiöt ja maaseutualueet elinvoimaisina.
Kuopio kertoo arvoistaan, että toimintatapana on "lupa tehdä toisin". Uskommekin, että Kuopion kaupungin päättäjät tahtovat tehdä toisin ja tekevät päätöksiä enemmän maaseudun ja lähiöiden elinvoimaisuutta, yleistä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa ajatellen.
Toivon mukaan taustalla ovat silloin oikeat summat kerrannaisvaikutuksineen ja päätöksenteossa mukana oikeita arvoja ja empatiaa.
Kirjoittaja oli mukana mielenilmauksen työryhmässä, joka edusti 21 kylä- ja vanhempainyhdistystä.
Juttu löytyy linkistä: https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6799768
Lukijan Sanomat / Savon Sanomat 31.1.2024
Lukijan Sanomat | Vehmersalmi-aktiivi: "Kuopio vie toiminnallaan pohjan kaikelta markkinoinniltamme"
Kuopio on pitänyt huolta siitä, että Vehmersalmen vetovoimaisuutta heikennetään.
Hyvä esimerkki siitä on nuoriso- ja vapaa-ajan tiloina toimineen Majakan sulkeminen kesällä 2022. Majakka kuuluu kasvun ja oppimisen lautakunnan alaisuuteen, ja sitä hallinnoi tilakeskus. Nuorisotoimi siirrettiin ahtaisiin tiloihin koulun yhteyteen syksyllä 2022.
Nykyään nuorisotilat ovat auki kahtena päivänä viiden sijasta. Alkutalvesta luistelijoiden koppi oli pitkään ilman valoja, lämpöjä ja sähköjä ja parkkipaikat olivat auraamatta.
Majakassa nuoret saivat purkaa energiaansa, eikä töllöstelylle jäänyt aikaa. Tilat mahdollistivat erilaiset joukkuelajit. Urheilukenttä ja talvella luistelukakaukalo ja ladut, ovat vieressä.
Viisi vuotta sitten Majakalle oli budjetoitu korjausrahaa, mutta korjaus jäi toteutumatta. Asiasta tehtiin kuntalaisaloite Majakan uudelleen avaamiseksi 2023 syksyllä, mutta päätös oli kielteinen. Majakasta koituu kuitenkin nytkin lämmitys- ja ylläpitokuluja, ja ympäristöön kohdistuu ilkivaltaa.
Miksi emme tee tätä työtä yhdessä kaupunkistrategian mukaisesti ilman vastakkainasettelua?
Majakan sulkemiseen liittyvissä ratkaisuissa haisee muukin kuin sisäilma, joka olikin sulkemisen pääperuste.
Onko Kuopion visiona tehdä Vehmeristä pilottikylä, jossa kylän nuoriso – keski-iältään 70+ – kruisaa tuolijumppaan rollaattorilla?
Olemme olleet Vehmersalmen kylällä aktiivisia ja markkinoineet asuinaluettamme maanpäällisenä paratiisina. Olemme kertoneet tätä esimerkiksi Rakenna ja asu -messuilla Kuopiossa, Kevätmessuilla Helsingissä ja Okra-messuilla Oripäässä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) vieraili osastollamme Okrassa.
Miksi emme tee tätä työtä yhdessä kaupunkistrategian mukaisesti ilman vastakkainasettelua? Kuopio vie toiminnallaan pohjan kaikelta markkinoinniltamme yrittäessämme houkutella tänne lapsiperheitä ja lisätä asukasmäärää.
Toimiva ja sopivan kokoinen koulu ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat aina olleet paras houkutin lapsiperheille.
Tällä hetkellä Kuopiolla on meneillään kaavoitusvalmistelut maaseutualueille, joissa koulukeskukset ovat keskiössä. Jos aikoo rakentaa kauemmaksi kuin viiden kilometrin päähän koulukeskuksesta, on rakennettava enintään kilometrin päähän vilkkaasta koulukuljetusreitistä.
Monia hylättyjä kaavapoikkeamia on perusteltu kaupungille haitallisella kaavoituksella. Jos siis ajattelet muuttavasi vapaa-ajanasunnon ympärivuotisesti asuttavaksi, saat sen helpommin jossain toisessa kunnassa.
Jätetään koulu ja palvelut rauhaan ja annetaan kylien lähteä elämään. Luodaan lapsiystävällinen malli, jota muualla kadehditaan.
Kirjoittaja on Vehmersalmen pitäjäraadin ja Vehmersalmen yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys ry:n puheenjohtaja.